50-vuotispäivän kunniaksi

Tälle päivälle osuvan 50-vuotispäiväni edelle sattui muutamia mukavia uutisia sekä kotimaasta että kansainvälisistä näyttelyistä. Viikonloppuna oli Suomen Kameraseurojen liiton teemanäyttelyn avajaiset, sunnuntaina tuli tuloksia Italiasta ja maanantaina pohjoismaisesta circuitista.

Lastaus / Loading

Sain lauantaina 17.11.2018 Kameraseurojen Liiton Aito-teemanäyttelyn avajaisissa kunniakirjan kuvalla ”Lastaus”. Melko harvinainen kunnia, kolmas liiton vuosi- tai teemanäyttelyn kunniakirja omalla kohdallani 10 vuoden aikana ja taitaa olla ensimmäinen dronella otettu kunniakirjakuva näissä ympyröissä.

Road to the Future / Tie tulevaisuuteen

Sama kuva, kansainvälisissä ympyröissä nimellä ”Loading”, oli mukana myös Italiaan International Florence Photo Contestiin hyväksytyissä kuvissa. Kaikkiaan läpi meni neljä kuvaa 17 lähetetystä. Mukana olivat myös Road to the Future (Tie tulevaisuuteen), Quin Abbey 1 ja Swans in morning fog (Joutsenet aamusumussa).

Quin Abbey 1

Pääosin samat kuvat saivat hyväksyntöjä myös Pohjoismaisen Valokuvausliiton järjestämässä 3rd Nordic Circuitissa. Hyväksyntöjä tuli kaikkiaan kuusi, niistä kolme Ruotsin tuomaristolta yllä olevilla kuvilla. ”Loading” kelpuutettiin myös Norjan ja Tanskan näyttelyihin. Suomen tuomaristo valitsi näyttelyyn kuvan ”Sisters” (Siskokset).

Sisters / Siskokset

 

 

Kuopio Photo International

En ole päässyt vauhtiin blogin kirjoittamisessa, mutta kokeillaanpa taas, kun on positiivista kerrottavaa näyttelyrintamalta.

Tällä viikolla tulivat Kuopio Photo Internationalin tulokset. Kyseessä oli sikäli erikoinen näyttely (FIAP:n suojeluksessa olevien joukossa), että tyypillisten avoimien väri- ja mustavalkosarjojen sekä luonto- ja/tai matkakuvien sijaan sarjoina olivat Fine Art, Portrait ja Humour. Näyttelyllä oli kansainvälisen FIAP:n, amerikkalaisen PSA:n, pohjoismaisen NFFF:n ja Suomen Kameraseurojen Liiton (SKsL) suojelus, eli hyväksynnät kerryttävät pisteitä näiden järjestöjen arvonimiä hakiessa. Sain kahdeksan hyväksyntää kahdestatoista mahdollisesta ja sillä tuli täyteen SKsL:n suurmestarin arvoon vaadittava pisteraja. Myös NFFF:n pisteissä lisäys on tuntuva. FIAP:n seuraavaan arvonimeen näillä pisteillä ei niinkään ole vaikutusta, kun siihen tarvitsisin lisää palkintoja eri maista. Nykyisellä osallistumistahdilla siihen taitaa mennä ikuisuus.

Parhaiten meni Fine Art -sarjassa, joka oli periaatteessa yhtä kuin avoin sarja, johon voi osallistua sekä väri- että mustavalkokuvilla. Säännöissä korostettiin esteettisiä arvoja ja kuvaajan näkemystä. Parhaani mukaan valitsin viimeisten parin vuoden kuvistani ne, joissa katsoin parhaiten onnistuneeni esteettisessä mielessä ja näköjään onnistuin, sillä kaikki neljä kuvaa hyväksyttiin näyttelyyn.

Portrait-sarjassa sain läpi kaksi kuvaa. Molemmat ovat keikkakuvia ja vieläpä samassa paikassa otettu. Erja Lyytisen kuva on Mustanlahden sataman Guitarfestistä vuodelta 2016 ja Petteri Sariolan vuodelta 2017. Tarjolla oli lisäksi kaksi studiopotrettia, mutta niille ei kertynyt ihan riittävästi pisteitä läpimenoon.

Jännittävin tapaus oli huumorisarja. Tuomarien makua on vaikea ennakoida missä hyvänsä sarjassa, mutta erillinen huumorisarja on ehkä vaikeampi tapaus kuin juuri mikään muu. Asiaa ei helpota se, että kyseessä on varsin harvinainen tapaus. En muista huumorisarjaan osallistuneeni ennen yhtä kertaa enempää. Mukavasti meni kuitenkin, sillä tässäkin sarjassa kuvistani kaksi hyväksyttiin.

 

Nostin Fine Art- ja Portrait-sarjojen kuvat gallerian etusivulle. Osalla kuvista on galleriassa otsikkona eri nimi kuin mitä olen FIAP:n näyttelyissä käyttänyt. Joskus tulee kiireessä ensimmäiseen näyttelyyn lähettäessä annettua kuvalle nimi, jonka jälkeenpäin mieluusti vaihtaisi, mutta sitä eivät FIAP:n säännöt salli. Lisäksi olen galleriassa käyttänyt pääosin suomenkielisiä nimiä. Tässä artikkelissä on siis kuvateksteissä FIAP-nimet, galleriassa joiltain osin toiset.