Hopeaa Pohjoismaisesta valokuvamestaruuskilpailusta

Olen pitkään aikonut aloittaa blogin kirjoittamisen. Tänään tuntuu hyvältä päivältä aloittaa, kun on jotain mukavaa kerrottavaa.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kameraseurojen liittojen yhteenliittymä Pohjoismainen Valokuvausliitto NFFF julkaisi tänään ensimmäisen Pohjoismaisen Valokuvamestaruuskilpailun tulokset. Kahdeksasta lähetetystä kuvasta sain kolme hyväksyntää ja Elina with kitten sai NFFF Silver-mitalin. Ihan toiseksi parasta sijoitusta se ei tarkoita, vaan mustavalkosarjan kuudetta sijaa NFFF:n ja jäsenliittojen kultamitalien takana.

Tässä hieman tarinaa kuvien takaa:

Elina with kitten

Mitalikuva on jo muutaman vuoden takaa kotistudioharjoituksesta. Kuvan takana on parin vuoden harjoittelu muotokuvauksen saralla ja hiukan myös onnea, sillä taisi olla ensimmäistä kertaa mahdollisuus näin hyvään itse järjestettyyn valoon (valonhajottimina iso 1,5 metrin sateenvarjo ja 60×60 cm tasovalo) ja kotioloissakin poikkeuksellinen etu, aito ja oikea kissanpentu, sekä tietysti kaunis ja osaava malli Elina, jonka kanssa muotokuvausharjoituksia tehtiin niihin aikoihin sekä kotistudiossa että varsinkin miljöössä.

Kuva on kiertänyt maailmalla mm. parissakymmenessä FIAP:n suojelemassa näyttelyssä ja saanut niistä kaksi kunniamainintaa, päässyt kolmannellle sijalle PSA Councils’ Challengessa ja saanut kunniamaininnan SKsL:n Lähellä-teemanäyttelyssä.

Suurkiitokset Elinalle!

Erja Lyytinen

Erja Lyytisen kuva on kesältä 2016 Tampereen Mustanlahden satamassa järjestetystä Guitarfestistä. En ole kovin paljon keikoille ehtinyt, saati niitä kuvaamaan, mutta Erjan keikoille olen muutaman kerran ehtinyt ja yleensä on kamerakin ollut mukana. Erja on erittäin hyvä kitaristi ja loistava esiintyjä. Kun on ollut pääsy lavan lähelle, on hyviä kuvia tullut.

Val d’Orcia morning 1

Olimme viime lokakuussa lomalla Toscanassa. Kolme ensimmäistä yötä vietimme Pienzassa, upealla Val d’Orcian alueella. Olin alueella kolmatta kertaa ja paikallistuntemusta on ehtinyt jo hiukan kertyä. Ensimmäisenä aamuna lähdin etsimään parhaita kuvauspaikkoja, mutta alkuun sumua oli liikaakin ja osa kohteista täysin näkymättömissä. Käännyin pikkutielle toiveenani löytää Cappella di Vitaleta, yksi tienoon suosituimmista kuvauskohteista. Löysinkin sen, mutta ensin ajoin ohi ja sumun keskellä hieman eksyksissä huomasin olevani juuri oikeassa paikassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *